Opinpolku 3

Malmikiven murskaus,seulonta ja jauhatus ja malminrautapitoisuuden määritys

.
Tässä opinpolussa harjoitellaan yksikköprosesseja murskaus, jauhatus, seulonta, liuotus, saostus ja suodatus.

Murskaus on louhitusta kivesta pienenpään kokoon hienontamista. Erinlaisia murskaus laitteita on leukamurskain, valssimurskain, kartiomurskain ja iskumurskain.

Jauhatus kuuluu eräänä käsittelyvaiheena materiaalin hiennonnustekniikkaan. Siinä murskattu karkea aines hiennonetaan jauhaen. Jauhihin myllyissä erotetaan vaakasuorat rumpumyllyt ja ne jaetaan tanko- ja kuulamyllyihin, lisäksi niissä on autogeenimyllyt ja puoliautogeenimyllyt.


Hienonnustekniikassa seulonta säännöstelee murskatun ja murskattavan tuotteen karkeutta. Seulontaa käytetään, kun erotellaan erilaisia karkeusasteen omaavia tuotteita esimerkiksi: murskeita, jauheita ja puuhaketta. Erilaisia seuloja ovat säleikkö, epäkeskotäsyseula ja mangneettinen täryseula.

Liuotukseksi sanotaan, kun nesteeseen lisätään jotain toista nestettä, kaasua tai kiinteää ainetta .Liuotuksen suorittamiseen vaikuttaa sen lämpötila, sulamispiste ja kiehumispiste.Liuotusta käytetään teollisuudessa aineiden erottamiseen esim. kaivoksissa ja lääketeollisuudessa.

Kun annetaan kylläisestä liuoksesta haihtua annetaan liuottimen haihtua pois, sitä kutsutaan saostukseksi. Tässä tapahtumassa liuonnut aine erottuu liuostilasta ja samentuu. Muita aineita lisäämällä tai jäähdyttämällä kylläiseen liuokseen saadaan aikaan myös saostuminen.


Nesteistä ja kaasuista erotetaan niiden kiinteät osat suodattamalla. Suodatuksessa käyttettävä paine, suodatuksen paksuus ja suodatettavan lietteen viskositeetti, lämpötila sekä kiintoainepitoisuus ja hiukkasten koko.

Murskattiin leukamurskaimella 503.1 g malmikiveä.

                                       Seulottiin  murskattu malmikivi murskauksen jälkeen.
                                          Jauhatuksen jälkeen seulottiin kiveä uudelleen.

                                              Jauhettiin kiveä seulonnan jäleen kuulamyllyllä.

Jauhettiin mursketta kahdessa erässä

60min ja 90min

                                    Punnittiin jauhettua malmikiveä tefloni dekkaan.

Liuotettiin näytettä kuningasvedellä hiekkahauteella lämmittäen noin 30 minuttia.

Lisätättiin välissä ionivapaata vettä, ettei se pääsisi kuivumaan.  

Suodatettiin liukenematta jäänyt aines.

                                       Laitettiin suodos 250ml mittapulloon. Lisättiin sinne 0,5ml  väkevää rikkihappoa ja vettä merkkiin asti.  Tehtiin myös opettajan antamalle vertailu näytteelle samanlailla.

                                       Pipetoitiin 100ml  vertailu näytteistä 400 ml dekkoihin. Joihin lisättiin 1ml    väkevää rikkihappoa. Kiehutettiin nesteitä kellolasilla peittettynä vetyperoksidiylimäärän hajoamiseksi.
Sitten niihin lisättiin 2-3g ammoniumkloridia ja laimennettiin vedellä.

 Lämmitettiin seoksia kiehuviksi ja lisättiin sinne väkevää ammoniakki.

Ruskeanpunaisen sakan muodotuminen.

Kuuma neste suodatetaan . Saostuma pestään kloridittomaksi.

                                        Tarkastettin onko pesuliuoksessa vielä kloridia. Valkoinen sakka osoitti että liuoksessa on vielä kloridia, joten pesua piti jatkaa.

Suodatetut saostumat asetettin suodatinpapereineen vakiopainoon saatettuihin upokkaisiin ja kuivattiin niitä lämpökaapissa. Tämän jälkeen upokkaat asetetaan vuorollaan hehkutuskolmion varaan ja kuumennettiin niitä bunsen-polttimen kaasuliekkillä. Jolloin paperi hiiltyy palamaan.

Upokkaita hehkutetaan uunissa 30min. Jonka jälkeen ne punnittiin.

Toistettiin tätä niin kauvan kunnes upokas oli vakiopainossa.

Eksikaattorissa jäähtymässä olevat upokkaat.

Työraportin voi lukea tästä